Porin Original Sokos Hotel Vaakunalle ruokahävikin vähentäminen on sydämen asia. Matka hävikkisoturien edelläkävijäksi alkoi, kun hotelli haki ensimmäistä Green Key -sertifikaattiaan.
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ravitsemispalvelut tuottavat Suomessa 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä joka vuosi. Suurin osa roskiin päätyvästä ruoasta syntyy linjastoilta, kuten hotellien aamiaisbuffeteista.
Kun Porin Original Sokos Hotel Vaakuna haki ensimmäistä Green Key -sertifikaattiaan vuonna 2015, hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu halusi selvittää grammalleen, paljonko syömäkelpoista ruokaa juuri heidän hotelliaamiaiseltaan päätyy roskiin.
Aamiaishävikin todellinen määrä selviäisi vain yhdellä keinolla. Niinpä biojäteastiaan heitettyä ruokaa punnittiin hotellissa 16 päivän ajan.
Tuloksissa ei ollut kehumista: mittausjaksolla hävikkiin päätyi lähes 250 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Kuusijoensuu päätti muuttaa tilanteen, ja siitä lähtien porilaishotellissa on osallistettu ruokahävikin vähentämistalkoisiin paitsi oma henkilökunta myös asiakkaat.
Porin Original Sokos Hotel Vaakunassa ruokahävikin vähentäminen on koko henkilökunnan yhteinen asia. Aamiaiskokki Päivi loihti leivänkannikoista valkosipulikrutonkeja. Kuva: Riina Kuusijoensuu
Ruokahävikin estäminen antaa luvan olla luova
Tuloksia alkoi syntyä heti, kun Porin Original Sokos Hotel Vaakuna otti aamiaisruokailijat mukaan aamiaishävikin vastaiseen taisteluun. Ensitöiksi hotellin tiloihin pystytettiin ympäristönäyttely, joka toi roskiin päätyvän ruoan asiakkaiden silmien eteen. Eri puolilla aamiaissalia kannustavat viestit kehottivat asiakkaita ottamaan ruokaa maltillisesti, käyttämään pienempää lautaskokoa ja hakemaan lisää, jos nälkä jää kolkuttelemaan.
Mittausjaksolla hävikkiin päätyi lähes 250 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Siitä lähtien porilaishotellissa on osallistettu ruokahävikin vähentämistalkoisiin paitsi henkilökunta myös asiakkaat.
Jo ensimmäisellä vertailujaksolla aamiaishävikki väheni lähes 65 prosenttia. Nopea kehitys kannusti jatkamaan, ja nykyisin keittiön väki ideoi kilpaa uusia, luovia hävikkivinkkejä. Edellisen päivän croissantit saavat seuraavana aamuna joko suolaisen tai makean täytteen, leivänkannikoista syntyy valkosipulikrutonkeja, keitetyistä kananmunista munavoita, ylijäämäkasviksista ratatouillea ja perhosen muotoon tarjolle asetellut hedelmät maistuvat myös nirsommille lapsille.
Ravintolakeittiössä syntyy kuitenkin elintarvikejätettä, jota ei kekseliäinkään kokki pysty välttämään. Myös sillä on merkitystä, mitä syntyneellä jätteellä tehdään. Porin Vaakunasta biojäte jatkaa jälkikäsittelyyn, kuten biokaasun tuotantoon.
Hotellista opitut hävikkivinkit saa pihistää myös kotikäyttöön
Kuusijoensuu jakaa aktiivisesti hävikkivinkkejä hotellin viestintäkanavissa ja toivoo, että yhä useampi ravintola ottaisi asiakkaat mukaan hävikkitalkoisiin. Kuluttajilla on ruokajäteongelman ratkaisussa suuri rooli, sillä kolmasosa Suomen ruokahävikistä syntyy kotikeittiöissä. Hotelliaamiaisella opitut vinkit saa viedä kotiin maksutta.
Edellisen päivän croissantit saavat seuraavana aamuna joko suolaisen tai makean täytteen, leivänkannikoista syntyy valkosipulikrutonkeja, keitetyistä kananmunista munavoita, ylijäämäkasviksista ratatouillea.
Ruokahävikin syntyä tarkalla silmällä seuraava hotellipäällikkö vetoaa erityisesti pienten lasten vanhempiin. Lasten aamiaislautasia ei kannata täyttää kukkupäilleen jos tietää, ettei lapsi jaksa syödä kun lihapullan tai kaksi.
Lapsiperheiden ohessa eniten ruokajätettä jättävät jälkeensä nuoret, jotka kantavat aamiaispöydän täyteen ruokaa vain Instagramiin syötettävää kuvaa varten.
“Hotelliaamiainen ilman puhelinta on kokeilemisen arvoinen elämys”, Kuusijoensuu vinkkaa.
Hotellipäällikkö Riina Kuusijoensuu kannustaa kaikkia Suomen ravintoloita mukaan hävikkitalkoisiin – ja myös viestimään siitä. Kuva: Laura Mäkitalo
