Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi ns. ulkopuolista Green Key ja Green Activities -auditoijaa. Yksi heistä on Mikko Äijälä, jonka auditointimatkat suuntautuvat eri puolille Lappia ja Koillismaata. Mikko kertoo siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voi huomioida omassa kohteessaan linnunpönttöjä rakentamalla.

Lintujen pesimäkausi lähestyy

Tätä kirjoittaessani maa peittyy vielä paksuun lumivaippaan täällä Etelä-Lapissa ja lisää lunta sataa koko ajan. Kevään etenemisestä ei vielä oikein merkkejä näy, mutta se tapahtuukin yleensä nopeasti, kunhan alkuun pääsee. Kevät tuo sitten aikanaan tullessaan monenlaisia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Sekä Green Key että Green Activities -kriteeristöissä löytyykin muutamia kriteereitä, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden edistämistä, kuten niityn tai kasvimaan perustaminen, vieraslajien torjunta tai luonnon ennallistamistoimet.

Talviolosuhteissa tällaisten monimuotoisuuden eteen tehtävien toimenpiteiden mahdollisuudet ovat melko rajallisia. On kuitenkin yksi luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävä toimi, jolla alkaa olemaan jo vähän kiirekin – varsinkin Etelä-Suomessa, jossa kevät on jo huomattavasti pidemmällä. Lintujen pesimäkausi lähestyy ja kolopesijöitä voi auttaa rakentamalla linnunpönttöjä. Ne ovatkin oma ”lempiaiheeni” ja suosittelen sitä kaikille kohteille, jos se vain on mahdollista kohteen sijainti huomioiden.

Eri lintulajit vaativat erilaiset pöntöt

Jos kohteen remonteissa on jäänyt jätteeksi sopivaa sahatavaraa (tai sitä on muuten saatavissa) niin sen voi hyödyntää linnunpönttöihin. Näin sekä vähennetään jätteen syntymistä että autetaan pihapiirin tai lähimetsän lintuasukkaita. Pikkulinnuista monet tiaiset sekä kirjosieppo ovat kiitollisia pesijöitä pöntönripustajalle. Nämä linnut eivät myöskään vaadi pesintärauhaa sillä tavalla, että pönttö pitäisi sijoittaa näkymättömiin. Asiakkaillekin saattaa olla mielenkiintoista seurata lintujen pesintäpuuhia aamupalapöydästä.

Useat Green Key -kohteet sijaitsevat vesistöjen rannalla, jolloin kannattaa miettiä myös vesilinnunpönttöjen rakentelua. Etenkin ”Kalevalan alkulintu” sotka, eli telkkä, on kolopesijä, joka on monesti myös hyvin kiitollinen pöntönlaittajalle. Sen saa helposti pesimään pönttöön, koska luonnollisista pesäpaikoista on pula. Helmipöllöä ei saa tulemaan ihan pihapiiriin, mutta sen ”puputuksen” kuuluminen lähimetsästä on aina elämys – ehkä myös asiakkaille. Myös helmipöllöä voi auttaa sijoittamalla sopivan kokoisen pöntön lähellä sijaitsevaan havupuuvaltaiseen metsään.

Kolopesijöitä onkin erikokoisia aina kuusitiaisesta isokoskeloon saakka. Näin ollen, myös pönttöjä on malliltaan ja kooltaan hyvinkin monenlaisia. Lisätietoa saat esimerkiksi Birdlife Suomen sivuilta (www.birdlife.fi, uusi ikkuna).

Yksi vastuullisuustavoitteista tulevalle vuodelle?

Lähes kaikille auditointikohteille mainitsen linnunpöntöt yksinkertaisena toimena edistää luonnon monimuotoisuutta. Tämä voi myös olla yksi vastuullisuustavoitteista tulevalle vuodelle. Toisen vuoden auditointia tehdessäni olen ilokseni huomannut, että monet kohteet ovat ottaneet tämän vinkin omakseen. On ollut ilo huomata, että joissakin kohteissa pönttöjä on ollut jo ennestään valmiina.

Yhdestä kohteesta otin mukaani hyvänä käytäntönä ”pönttöpäivän” järjestämisen. Tämän oppineena olen monelle kohteelle ehdottanut, että kohde voisi järjestää joko itse tai sponsoroida ”pönttöpäivän”, jonka tarkoituksena on tarjota sellaisillekin ihmisille mahdollisuus rakentaa linnunpönttö, joilta ei ehkä sopivaa materiaalia ja työkaluja löydy kotoa. Järjestelyissä voi kysyä apua esimerkiksi paikalliselta lintuyhdistykseltä tai metsästysseuralta. Näin voidaan osallistaa paikallisyhteisöä luontotalkoisiin. Tai kenties yrityksen henkilökunta voi osallistua rakennustalkoisiin, jos pönttöpäivä järjestetään muun tahon toimesta.

Toinen vastaava monimuotoisuutta edistävä yksinkertainen toimenpide ovat hyönteishotellit, mutta niistä ehkä tuonnempana. Muistathan, että hyönteishotellien ja linnunpönttöjen ripustamiseen on hyvä pyytää maanomistajan lupa, jos ne eivät ole tulossa omalle maalle. Muistathan myös pönttöjen säännöllisen puhdistamisen ja huollon! Linnunpöntöistä on iloa ja hyötyä niin itse pesijöille kuin niiden rakentajalle ja kohteen asiakkaille.

Rovaniemellä, 8.4.2024

Mikko Äijälä