Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän ns. ulkopuolista Green Key ja Green Activities -auditoijaa. Yksi heistä on Minna-Maria Mäenpää, jonka auditointimatkat suuntautuvat eri puolille Rannikko-Suomea ja Pohjanmaata Kristiinankaupungista käsin.

Vastuullinen liiketoiminta kattaa kestävän kehityksen osa-alueet: ekologisen-, ekonomisen- ja sosiaalisen vastuullisuuden. Kaikkia osa-alueita tarvitaan tukemaan toisiaan, kun yrityksen vastuullisuutta kehitetään. Nykyisessä päivätyössäni toimin nuorten liiketoiminnan opiskelijoiden luotsina kohti turbulenssissa elävää työelämää, jossa kohtaavat nuoren uuden osaajan arvomaailma ja ehkä jo pidemmälle työurallaan ehtineen työnantajayrittäjän tapa johtaa. Aiemman, pitkän urani matkailu- ja ravintola-alalla olen tehnyt työyhteisön johdon tehtävissä. Ihmisten johtamisen ja johtamisen opintojeni ansiosta sosiaalinen vastuullisuus ja siellä erityisesti työntekijän kokemuksen johtaminen tuntuu omimmalta palaseltani tässä vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen monimutkaisessa palapelissä.

Inspiraatio artikkelilleni syntyi eräässä vaasalaisessa hotellissa, jossa auditointikäynnillä kohtasin ihanan Ilonan, aidon Z-sukupolven edustajan, jonka arvomaailma sykähdytti vanhaa tekijää. Ilona oli nimittäin tietoisesti jo työtä etsiessään hakenut yritykseen, jolla oli Green Key -sertifikaatti. Ilonan ote vastuullisuuteen työn arjessa oli mainion mutkatonta ja itsestään selvää.

1997–2012 välissä syntynyt Z-sukupolvi on kasvanut digitaalisessa maailmassa, jonka työelämän ensi askelia ovat määrittäneet tekoälyn kehitys ja ilmastonmuutos. Nämä kyseenalaistavat tiedonhakijat ovat eläneet kriisistä toiseen, esimerkkeinä mainittakoon covid-pandemia, talouskriisi ja Ukrainan sota. Epävarmuus osaltaan on vienyt Z-sukupolvea individualistisempaan suuntaan. Tätä jengiä on vaikeaa sitouttaa yritykseen, jossa arvot eivät kohtaa ja työ ei tunnu merkitykselliseltä. Kun oman X-sukupolveni työuraan kuului keskimäärin kahdeksan työpaikkaa, Z-sukupolven työuralle mahtuu niitä 20. Z-sukupolven edustaja ei tule tekemään työpaikalle pelkästään hänelle osoitetun rattaan pyörittämistä koneessa, vaan tuo mukanaan uutta ymmärrystä ja mahdollisuuksia liiketoiminnan uudistukseen. Työltä odotetaan omaan elämään sopivaa joustavuutta sekä mahdollisuuksia kehittyä ja pitää yllä omaa kilpailukykyään työmarkkinoilla. Työnjohdolta odotetaan autenttisuutta, empaattisuutta ja aktiivista kommunikointia. Z-sukupolven edustaja valitsee Ilonan tavoin työpaikkansa omien arvojensa perusteella, eikä kaihda irtisanoutumista tai ajoittaista työttömyyttä, jos työpaikan arvot ja kulttuuri osoittautuvat sananhelinäksi.

Yrityksissä on jo kymmeniä vuosia ymmärretty asiakaskokemuksen merkitys kivijalkana kannattavan liiketoiminnan tekemisessä. Z-sukupolven tultua työmarkkinoille on asiakaskokemuksen lisäksi ryhdyttävä miettimään samoilla spekseillä työntekijäkokemusta. Työnantajabrändillä on valtava merkitys uusien osaajien hankinnassa liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Yrityskulttuuria ja arvoja täytyy pohtia huolella ja tekemisen tulee olla aitoa ja läpinäkyvää. Rekrytoinnin kustannukset jo itsessään määrittävät tätä strategisesti tärkeää palikkaa liiketoiminnassa.

Entisenä mara-alan ammattilaisena koen Green Key -auditoijan ja yrityksen edustajan väliset auditointihetket arvokkaana tilaisuutena sparrata näkemyksiä sosiaalisen vastuullisen liiketoiminnan kokonaisuudesta yrityskohtaisesti. Kun auditoija puhuu yrityksen kanssa samaa kieltä – huiput ja karikot ovat omassakin työelämässä koettuja – pääsee keskustelu aivan uusiin syvyyksiin. Auditointien tähtihetkiä on huomata, että yritys on integroinut Ilonan kaltaisten nuorten työntekijöiden arvot ja oivallukset osaksi yrityksen arkea ja vastuullisuuden kehittämistä. Samalla saan myös eväitä omaan reppuuni vietäväksi liiketoiminnan opetukseen yritysten tulevalle työntekijäsukupolvelle – uudelle Alfa-sukupolvelle, joka tulee tuomaan taas omat mausteensa työelämän herkulliseen soppaan.

 

Minna-Maria Mäenpää